Johannes Peltonen
Olen fysioterapeutti ja Moverestin perustajajäsen. Erityisosaamiseeni kuuluu rasitus- ja urheiluvammojen kuntoutus sekä harjoittelun suunnittelu ottaen vaivat ja rajoitteet huomioon. Otan vastaan Moverestilla Tampereen keskustan kupeessa osoitteessa Åkerlundinkatu 2.
Mitä on hypermobiliteetti eli yliliikkuvuus?
Hypermobiliteetista tai yliliikkuvuudesta puhutaan silloin, kun nivelten liikkuvat normaalien liikeratojen yli. Yliliikkuvusoireyhtymien kirjoon kuuluu monenlaisia diagnooseja kuten yleistynyt nivelten yliliikkuvuus (Generalized joint hypermobility, GJH) ja Ehlers-Danlos -oireyhtymän hypermobiilimuoto (hEDS) ja Marfan oireyhtymä. Tässä kirjoituksessa ei mennä syvemmälle eri diagnoosien eroavaisuuksiin, vaan puhutaan yliliikkuvuudesta yleisellä tasolla. Kaikissa ylilikkuvuusoireyhtymien kirjon muodoissa ongelma on sama: nivelet liikkuvat liikaa ja saattavat kipeytyä tai aiheuttaa muita ongelmia – mitä asialle voi tehdä?
Yliliikkuvuuden toteaminen
Yliliikkuvuuden diagnosointiin käytetään laajalti Brightonin kriteereitä, joka on korvannut aikaisemmin käytetyn, suppeamman Beightonin kriteeristön. Brightonin kriteeristö koostuu pää- ja sivukriteereistä ja niistä kertynyt “pistesaldo” määrittää, voidaanko puhua yliliikkuvuusoireyhtymästä. Pääkriteereitä on kaksi: fysioterapeutin tai muun alan ammattilaisen suorittama yliliikkuvuustestin pisteet (Beighton score) sekä pitkittynyt nivelkipu neljässä tai useammassa nivelessä. Sivukriteereitä on pitkähkö lista ja niitä ovat muunmuassa nivelten normaalia laajempi liikerata, pitkittyneet nivel- tai selkäkivut, jänteiden tendinopatiat, roikkuvat silmäluomet, tyrät ja kohun laskeumat.
Miten yliliikkuvuus voi oireilla ja mitä muita haittoja siitä voi olla?
Vaikka yliliikkuvuus on melko yleistä, se ei onneksi aina aiheuta oireita. Yliliikkuvuudesta kärsivä asiakas usein kertoo pitkittyneestä niveliin kohdistuvasta kivusta. Tyypillisiä paikkoja kivulle ovat nilkka, polvi, lonkka, selkä, olkapäät ja ranteet. Asiakas saattaa kokea hallitsevansa huonosti asentoja tai liikkeitä työn tai harrastusten parissa: polvi voi tuntua holtittomalta koripalloillessa tai ranne voi olla heikon ja kipeän tuntuinen kuntosalilla. Oireet yleensä pahenevat, jos fyysistä aktiivisuutta on aiempaa enemmän tai jos rasitus on yksipuolista ja kuormittaa siten tiettyjä niveliä enemmän.
Koska yliliikkuvuuteen liittyy usein heikentynyt asentotunto, asiakkaalla voi olla vaikeuksia hahmottaa ja tunnistaa nivelten asentoja. Siksi asiakas voi seistä jatkuvasti polvet yliojentuneina tai hiihdon aikana kyynärpää voi yliojentua jokaisen työnnön päätteeksi. Asiakkaalla saattaa myös olla toistuvia kokemuksia nivelten nyrjähdyksistä tai sijoiltaanmenoista.
Fysioterapian keinot yliliikkuvuuden haittojen hallintaan
Fysioterapeutilta löytyy monenlaisia työkaluja, joilla yliliikkuvuuden haittoja voidaan merkittävästi vähentää.
Asentojen hahmottamisen harjoittelu
Asentotunto eli proprioseptiikka on aisti, kuten haju- tai makuaisti. Sitä ei voi nykytietämyksen mukaan kehittää, mutta voidaan opetella tiedostamaan, miltä tuntuu kun nivelet ovat tietyissä asennoissa. Koska proprioseptiikka on yliliikkuvalla henkilölllä usein heikentynyt, on suuri apu, kun asiantuntija antaa palautetta erilaisista asennoista. Voidaan esimerkiksi opetella, miltä tuntuu kun alaselkä tai polvi on yliojentunut seisoma-asennossa.
Liikehallinnan ja tasapainon kehittäminen
Kun asiakkaan tietoisuutta nivelten eri asennoista ja siitä miltä ne tuntuvat on parannettu, on syytä kehittää myös liikehallintaa ja tasapainoa. Liikehallinnalla tarkoitetaan kykyä suorittaa liike hallitusti ja tarkoituksenmukaisesti niin, että vältetään nivelille mahdollisesti haitalliset asennot. Saatetaan opetella, miten vältetään polvien yliojentumista ryhmäliikunnassa, miten suoritetaan kuntosalilla penkkipunnerrus ilman kyynärpäiden tai ranteiden yliojentumista tai miten heitetään pesäpalloa niin, että riski rasitusvammoille tai esimerkiksi olkapään sijoiltaanmenolle on mahdollisimman pieni. Osa liikehallintaa on tasapaino, jossa on tärkeää huomioida sekä staattinen (paikallaan oleva) että dynaaminen (liikkeenaikainen) tasapaino.
Liikehallinnan tarkastelun ja kehittämisen apuna hyvä työkalu on hidastettu videokuva, jonka avulla voidaan tarkastella esimerkiksi juoksun tai hypyn aikana tapahtuvia asioita.
Lihaskuntoharjoittelu
Äärimmäisen tärkeä osa yliliikkuvuusoireiston hoitoa on lihakunto- ja voimaharjoittelu, jolla voidaan vaikuttaa lihasten voimantuottokykyyn sekä jänteiden vahvuuteen. Ei nimittäin riitä, vaikka tietäisi täsmälleen millä tekniikalla liikkeet tulisi suorittaa jos ei lihasten tai jänteiden vahvuus riitä ylläpitämään tekniikkaa riittävän ajan tai toistomäärän.
Voimaharjoittelua on monenlaista ja asiakkaan ongelmat määrittelevät sen, minkälaisia lihastyötapoja painotetaan harjoittelussa.
Jos suurin ongelma on alaselän yliojentuminen seistessä, voimaharjoittelun painopiste on todennäköisesti vatsalihasten ja pakaroiden isometrisessä voimantuotossa, jossa lihaksen pituus ei muutu vaan asento pysyy muuttumattomana.
Jos ongelmana on kyynärnivelen yliojentuminen ja olkanivelen sijoiltaanmeno pesäpallon heitossa, keskityttäisiin todennäköisesti kyynärnivelen koukistajien, olkanivelen ulkokiertäjien ja lapaluun lähentäjien eksentriseen eli jarruttavaan voimantuottoon, jolloin voimantuotto tapahtuu lihaksen pidentyessä.
Taipumus yliliikkuvuuteen tulee huomioida liikuntaharrastuksissa
Yliliikkuvuus on harvoin este harrastamiselle, mutta se kannattaa huomioida, jotta voidaan välttää turhat kiputilat ja ennaltaehkäistä nivelten rakenteiden kulumista ja ärsyyntymistä. Osaava fysioterapeutti osaa tehdä harrastamastasi lajista lajinaalyysin. Ymmärtämällä lajin kuormitustekijät ja yhdistämällä se asiakkaan kipuihin tai vaivoihin, voidaan lähes aina tehdä pieniä muutoksia, joilla saadaan harrastaminen kestävälle pohjalle.
Usein muutokseksi riittää järkevästi suunniteltu kuormituksenhallinta (esimerkiksi treenien tai liiketoistojen viikoittaista määrää säätämällä) sekä aiemminmainitut fysioterapeuttiset harjoitusmenetelmät. Joskus tilanne voi vaatia sen, että haitalliset liikkeet vaihdetaan toisiin; esimerkiksi rannekivusta kärsivällä kuntosaliharrastajalla etunojapunnerrukset ja tangolla tapahtuvat penkki- ja pystypunnerrukset voitaisiin korvata käsipainolla tehtäviin versioihin.
Epäiletkö olevasi yliliikkuva tai tarvitsetko apua sen kanssa?
Jos olet yliliikkuva tai epäilet sitä, suosittelen varaamaan fysioterapia-ajan asiaan perehtyneelle fysioterapeutille. On tärkeää tutkia yliliikkuvuuden määrä ja tehdä suunitelma, miten asiasta koituisi mahdollisimman vähän haittaa.
Ovatko yliliikkuvuuden oireet hallussa, mutta tarvitsisit asiantuntevaa ohjausta treenaamisessa?
Johannes Peltonen
Olen fysioterapeutti ja Moverestin perustajajäsen. Erityisosaamiseeni kuuluu rasitus- ja urheiluvammojen kuntoutus sekä harjoittelun suunnittelu ottaen vaivat ja rajoitteet huomioon. Otan vastaan Moverestilla Tampereen keskustan kupeessa osoitteessa Åkerlundinkatu 2.